perjantai 5. elokuuta 2011

Raadollista elämää

16 kommenttia:

  1. Lite skrämmande och mycket magisk
    Färgerna är underbara, färg har så stark inverkan

    Hälsningar, Susanne

    VastaaPoista
  2. ¡¡preciosa fotografia!! Me encanta-

    VastaaPoista
  3. Amazing beetle photograph. Love your blog.

    VastaaPoista
  4. Hola, Asta!!!...muchas gracias por visitar mi blog, es un gran honor para mi, y por darme la oportunidad de conocer tu trabajo...muy bueno, original y creativo.

    Un abrazo!!! ;)

    VastaaPoista
  5. Mikä pirskatti sentään tuo tyyppi oikein on? Niinhän sillä on, ihan oikeasti, kaunis ja vanhaan malliin kudottu villapusero päällä. Upean värinen pusero onkin. Aluksi en tajunnut kuin tuon kudontamallin, josta en muuten sivumennen sanoen tajua yhtikäs mitään, mutta sen värit ja kauneus tekivät heti vaikutuksen. Sitten tajusin, että pahus, tuohan on joku hirviö-koppakuoriainen tai sen sukulainen. Rouhea värimaailma taustalla ja sitten tämä villapusero-tapaus erikoisen kauniine väreineen pääosassa. Nam, taas sait minut pökerryksiin...:)

    VastaaPoista
  6. Ja, du sade det, Susanne, funderade ett tag ifall jag skulle sätta åldersgräns!:D Tack!
    Muchisimas gracias, Carmen! Besos!
    Thanks Rick, how nice of you!
    Muito obrigada, Rui!Saudacões!

    VastaaPoista
  7. Thanks, Sergio!
    Montones de gracias por tus palabras, Ignacio! Me alegro tanto de qué te guste. Abrazos!

    VastaaPoista
  8. Sehän on noita metamorfoosityyppejä, itse carabus granulatus, ystävien kesken Kartsu vaan, Pitsit sekaisin! Julmetun kaunis elukka pronssinhohtoisine kilpineen. Satun tietämään Kartsun elämäntarinasta aika lailla, ja etenkin sen loppuelämän viheliäisistä olosuhteista, jotka liikuttivat minua syvästi. Nythän on niin että yöelämästä liiallisessa määrin kiinnostunut Kartsu kuoli eräänä hyvin kauniina varhaisena kesäaamuna liialliseeen alkoholin nauttimiseen. Viinapiru vei sen hengen. Ja niin kuin poloisen maallinen vaellus ei olisi jo sinänsä ollut tarpeeksi rosoinen ja vaikea, sitä ja sen runneltua ruumista kävivät vielä kaiken lisäksi täysin häikäilemättömästi käyttämässä hyväkseen lukemattomat röyhkeät mässäilijät, joille luonnon järjestyksen mukaan oma etu on aina ensisijainen eikä mikään ole pyhää. Semmoista se on, surullinen tarina. Mutta Kartsun muisto on väkevä. Levätköön rauhassa taivaallisessa metamorfoosissa siivekkäänä ja levollisena sieluna! Kiitos sanoistasi!:D

    VastaaPoista
  9. The colors of this photo call for attention. I like your dreaming world.

    VastaaPoista
  10. Hyvää työtä. Terveisin luovuus ja mielikuvitus kuvia Jose Ramon

    VastaaPoista
  11. Thank you so much, Araceli, you make me happy!
    Kiitos paljon, José! Muchisimas gracias, me alegro!
    A thousand thanks, Fée des bois!

    VastaaPoista
  12. + 1 for this wonderful capture

    Aloha
    Stefano

    VastaaPoista
  13. Just great! Aloha and a thousand thanks!

    VastaaPoista